19.6.2004 Kurkkulaulantaa

Ukkostava ilma ja Chinggis-oluen jalkivaikutukset tekivat sen, etta koko paivan on ollut ihan kanttuvei olo. Aamulla kavimme Mongolian kansallismuseossa tyttojen kanssa, mutta sen jalkeen minun oli tultava kotiin paivaunille. Muutaman tunnin unien jalkeen vaantaydyin pystyyn "Commando Bear" energiajuoman avulla lahdin katsomaan Roaring Hooves nimista konserttia, jossa piti oleman modernia kansainvalista musiikkia ja perinteista mongolialaista musiikkia sekaisin.

Konsertti alkoi modernilla osuudella ja taytyy sanoa, etten koskaan ole havennyt niin paljoa esiintyjien puolesta, kuin avausnumeron aikana. Sveitsilaisen dueton perkussionisti ramisteli peltipurkkeja korvia sarkevasti ja huilisti paasteli ilmoille samanlaisia riitasointuja, kuin ala-asteikaiset, jotkat pakon edessa harjoittelevat nokkahuilukokeeseen. Onneksi totaalinen pohjanoteeraus tuli heti alkuun ja esitysten taso parani loppua kohden. Perinteiset mongolialaiset esitykset olivat loistavia ja etenkin kurkkulaulanta jai elavasti mieleen. Uuuuuuuurrrrrgggggggggggooooooooooooooooaaaaaaaaaaahhhhh....

Lähettänyt Antti Poikola : tiistaina, kesäkuuta 22, 2004 klo: 11:45 ap.