17.6.2004 Juotto-orjat

Toissa sain valmiiksi digitaalilaitteen piirisuunnitelman. Se on laajennuskortti Southern Cross z80 traineriin. Itse Trainer on opetuskayttoon tehty mikrokontrolleri, joka on niin vanha, ettei siihen enaa saa mitaan laajennusosia, vaan ne on tehtava itse. Tama on siis oma tulkintani omasta tyostani. Kielimuurin takia minulle valkenee aina vain vahingossa tyon edetessa, mita olen oikeastaan tekemassa ja lopullisesta paamaarastani en ole koskaan varma. Nyt kuitenkin lahden elektroniikkaliikkeeseen hankkimaan komponentteja viritelmaani.

Pelon sekaisin tuntein jo odottelinkin, etta mita siitakin tulee, kun minun pitaa kolvin kanssa toteuttaa suunnitelmani kaytannossa. Baagii ilmeisesti edellisesta naytoksestani viisastuneena tarjosi minulle kaksi opiskelijaa apulaisiksi hommaan. Nyt minulla on siis ihan omat kaksi juotto-orjaa, jotka eivat hekaan kylla ihan ammattilaisen ottein kolvailua taida, mutta tekevat kuitenkin tyon puolestani.

Nalan yllatettya menimme Davidin kanssa syomaan yhteen perinteiseen Booz-paikkaan [1]. Kysyin tarjoilijalta, olisiko heilla englanninkielista listaa; tarjoilija nyokkasi "english menu yes", ja kipitti pois. Hetken kuluttua han palasi toisen hieman vanhemman naishenkilon kanssa, joka mita ilmeisimmin olisi meidan "english menu". Nainen puhui venajaa, pari sanaa englantia ja osoasi naytella hyvin lammasta, joten sain tilattua perinteisen lammaskeiton.

[1] Booz on Mongolian kansallisruoka: taikinaan kaarasty nokare lampaanjauhelihaa keitettyna. Ihan hyvaa, kunhan ei saa yliannostusta.

Lähettänyt Antti Poikola : sunnuntaina, kesäkuuta 20, 2004 klo: 1:53 ip.