18.5.2004 Muistelmia metrosta

Moskovan metro on ihana (ei tule muutakaan sanaa mieleen), kamala ja vaikuttava. Mexico-cityssa metrojunat olivat usein viela taydempia, mutta Moskovassa liukuportaiden kapasiteetti on ruuhka-aikaan koetuksella. Varsinkin vanhimmat kehalinjan asemat ovat koristeellisia ja mika parasta asema-arkkitehtuuri on matkustajaystavallista se. laiturialue on aina erisuuntiin kulkevien kiskojen valissa, kuten Helsingissa, mutta toisin kuin niin monissa muissa maailman metropoleissa. Epahuomiossa tuli myos yritettya, mita tapahtuu, jos ei laita voimassaolevaa lippua leimauslaitteeseen. Talloin matka tyssaa todella voimalla ja vauhdilla sulkeutuviin portteihin, jotka olivat vahalla teilata jalkani. Tehokkuus on metrossa taydessaan seka junat etta liukuportaat liikkuvat tuplanopeudella suomenserkkuihin verrattuna ja pysakkienvali ei ole mitaan Rautatientori-Kaisaniemi luokkaa, vaan vie kavellen helposti 20-30 minuuttia.

Metrolla suhailtiin sitten Ismailovaan, jossa paasimme kansainvalisen museopaivan ansiosta ilmaiseksi sisaan pikkumuseoon ja kavimme matkamuistomarkkinoilla. Muita paivan turistikohteita olivat rakettimonumentti ja ostakinon tv-torni, jotka molemmat ovat edustavia esimerkkeja takavuosien suuruudenhullusta monumentaalirakentamisesta.

Illalla olin ystavieni Inin ja Larissan aidin Tarjan mukana syomassa ja tutustumassa Moskovaan iltavalaistuksessa. Otimme lentotaksin, elika ensimmaisen auton, joka pysahtyi viittilointiin. Venajalla jokainen auto on potentiaalinen taksi, mutta ne joissa on taksinmerkki ovat vain muita kalliimpia. Kuskin kunto kannattaa tarkastaa ja hinnasta sopia tietenkin ennenkuin astuu kyytiin. Kuljettajamme Sergey vaikutti mukavalta ja ajoi meidat Lenin-vuorelle ja sen jalkeen Moskva-joen vartta ja kaupungin halki. Kiitos Ini & Larissa, teidan aiti on huippu!

Lähettänyt Antti Poikola : torstaina, toukokuuta 20, 2004 klo: 2:17 ip.