17.5.2004 MOCBA

Juna oli juna. Jokainen vaunu lammitettiin hiilikaminalla, jotka puskivat savuansa hamyiselle asemalle. Veturivanhus oli valmiina kiskomaan parinkymmenenvaunun mittaista junaa yon yli vanhasta paakaupungista nykyiseen. Meilla oli paikat kolmannen luokan nukkumavaunusta, jossa oli neljan punkan avolooseja kaytavan varrella ja viela kaksi punkkaa paallekkain toisella puolella kaytavaa. Vaikka vaunu oli todella kuuma ja tunkkainen ei rankan paivan jalkeen tarvinnut junan tasaisessa nykytyksessa kauaa odotella unen tuloa. Korvatulpista oli iloa, mutten kiireisen pakkauksen jaljilta loytanyt silmalappujani :(

Moskovaan saavuimme 9.40 aamulla, mutta olisin nieluusti jatkanut uniani viela pari tuntia. Aamiaiselle menimme Arbatilla sijaitsevaan My-My (muu-muu) lehmabaariin. Seuraavaksi ryntasin ihmettelemaan Mongolian viisumin hankkimista lahetystoon. Hassunkurinen mongolialaismies palveli sujuvalla englanninkielella ja minulle osoitettu kutsukirjekin loytyi vaivattomasti. Hintaa viisumille tuli 1290 ruplaa, joka ei sinansa ole niin paljoa (38 $), mutta on se kuitenkin melkein puolen kuun palkkani Mongoliassa.

Lahetystokeikan jalkeen jaloittelin hetken verran yksin Kremlin liepeilla, mika olikin odotettua vaihtelua seuramatkailun onneen. Tahan asti kaikki olikin sujunut ennakko-odotuksiini nahden kovin mutkattomasti, mutta juna-asemalla itabyrokratia paasi vihdoin yllattamaan, kun puolen tunnin jonotuksen jalkeen sain kuulla, ettei Irkutskin lippuja myyda kyseisella kassalla lainkaan. Jonottelun jalkeen ehdimme juuri ja juuri hakea rinkat sailytyksesta ja vieda ne hotellille (sisaankirjautuminen 45 minuuttia) ennen kuin piti jo juoksujalkaa kiiruhtaa sirkukseen. Olisin mieluummin lepuuttanut tovin hotellissa, mutta jalkeenpain taytyy sanoa, etta kannatti lahtea sirkukseen. Sirkus Nikulin oli tahanastisen matkan ehdoton kohokohta. Aivan uskomaton show, jota kenenkaan moskovanmatkailijan ei kannata missata.

Lähettänyt Antti Poikola : torstaina, toukokuuta 20, 2004 klo: 2:00 ip.